Katto on olennainen osa rakennusta, sen esteettistä ulkonäköä sekä toiminnallista käytännöllisyyttä ja kestävyyttä.
On tärkeää ymmärtää erilaisia kattotyyppejä ja niiden ominaisuuksia, sillä oikein valittu kattotyyppi tarjoaa sekä asianmukaisen suojan säältä, että lisää myös rakennuksen kiinnostavuutta ja arvoa.
Yksi yleisimmistä kattotyypeistä Suomessa on harjakatto, jonka suosio perustuu sen monipuolisuuteen sekä toimivuuteen eri sääolosuhteissa.
Tässä artikkelissa pureudumme tarkemmin harjakattoon, sen eri malleihin, sekä niiden ominaisuuksiin.
Harjakatto eli satulakatto
Mitä tarkoittaa harjakatto? Kuten Vesikatto uusiksi– artikkelissa kerrotaan, harjakatto muodostuu kahdesta kaltevasta pinnasta, jotka kohtaavat harjanteella ja muodostavat huipun tai kolmion muotoisen yläosan, jota kutsutaan harjaksi.
Harjakatto on suosittu monissa rakennuksissa sen tehokkaan sadeveden ja lumikuorman poiston ansiosta.
Harjakaton alle jäävään tilaan on mahdollista rakentaa asuin- tai varastotilaa, millä voi hyödyntää tehokkaasti rakennuksen kokonaisvaltaista tilankäyttöä.
Harjakaton muoto ja kaltevuus vaikuttavat tietenkin myös rakennuksen ulkonäköön, luoden perinteikkään ja viehättävän ulkoasun. Se soveltuu hyvin erilaisiin rakennuksiin aina omakotitaloista liiketiloihin saakka.
Eri harjakattomallit
Harjakattotyyppejä on tarjolla useita erilaisia, jotka eroavat toisistaan kaltevuuden, muodon, korkeuden ja toiminnallisten ominaisuuksien suhteen. Eri harjakattomallit tarjoavat vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin ja tyyleihin.
Olemme listanneet yleisimmät Suomessa käytetyt harjakattotyypit, ja kerromme niiden ominaispiirteistä nyt hieman tarkemmin.
Perinteinen harjakatto
Perinteiseksi harjakatoksi kutsutaan kattoa, jonka kaksi kaltevaa lapetta yhdistyvät teräväkulmaisesti muodostaen katon keskelle harjan.
Tämä katto on tyypillinen näky ympäri maailman, eteenkin Pohjois-Euroopassa käytetyissä skandinaavisissa ja maalaisromanttisissa rakennuksissa.
JJRoofingsSuppliesille tehdyssä artikkelissa on korostettu hyvin sitä, miten yksinkertaisuudestaan huolimatta perinteiset harjakatot ovat hyvin tyylikkäitä ja visuaalisesti näyttäviä.
Vaikka perinteinen harjakatto onkin yksinkertainen, se on hyvin tyylikäs kattotyyppi, joka antaa tilaa myös uniikimmallekin rakennukselle.
Perinteisen harjakaton alla voi olla tilaa hyödynnettäväksi ullakkona tai lisätilana, mikä lisää sen käytännöllisyyttä ja arvoa monissa rakennusprojekteissa.
Murrettu harjakatto
Vesikatto uusiksi -artikkelissa selitetään murretun harjakaton käsitteen hyvin:
“Murrettu harjakatto on kattotyyli, jossa on kaksi kaltevaa sivua eri kulmissa. Tyypillisesti alempi rinne on jyrkempi kuin ylempi. Murrettu päätyrakenne sisältää pystysuoran osan harjanteen päässä, jossa se kohtaa räystäslinjan. “
Katon laappeet ovat murretussa harjakatossa siis eri tasoissa ja usein myös eri kulmissa, mikä luo katon ulkonäköön ilmeikkyyttä ja monimuotoisuutta.
Murrettu harjakatto voi myös mahdollistaa lisätilaa ylemmän lappeen alapuolelle. Lappeiden väliin jäävään tilaan on mahdollista asentaa myös esimerkiksi ikkunat valoa ja modernia ilmettä tuomaan.
Epäsymmetrinen harjakatto
Epäsymmetrinen harjakatto on kattorakenne, jossa harjan molemmat puolet eivät ole samanpituisia tai- muotoisia. Tämä antaa rakennukselle uniikin ja modernin ulkonäön, erottaen sen perinteisemmistä symmetrisistä harjakatoista.
Epäsymmetrinen muotoilu voi tarjota mielenkiintoisia arkkitehdillisiä piirteitä ja mahdollistaa luovat ratkaisut valon ja tilan hyödyntämisessä.
On kuitenkin tärkeää, että epäsymmetrinen harjakatto suunnitellaan ja rakennetaan huolellisesti ammattitaidolla, jotta varmistetaan sen rakenteellisen kestävyyden ja toimivuuden.
Taitekatto
Taitekatto on kattotyypeistä se moniulotteisin, joka koostuu useista eri kulmaisista, tasoista ja osista, luoden leikkisän, monimutkaisen ja tyylikkään lopputuloksen. Taitekatto –nimike kuvaa hyvin katon muotoa, sillä lappeet “taittuvat” kesken matkaa. Tälle katolle tyypillinen piirre onkin epäsymmetrisyys, mikä ilmenee usein eripituisina lappeina.
Amanda Lutz on kuvaillut hyvin taitekattoa harjakatoista kirjoittamassaan artikkelissaan: “Monimutkaisempiin malleihin, kuten taitekattooon, on lisätty elementtejä ja yksityiskohtia, jotka parantavat katon esteettistä vetovoimaa ja toimivuutta.”
Nämä sanat kuvastavat hyvin, kuinka esteettinen vetovoima heijastaa visuaalista houkuttelevuutta, joka vaikuttaa voimakkaasti talon ensivaikutelmaan ja yleiseen mielikuvaan.
Tämä kattotyyppi sopii erityisesti moderneihin ja design-tietoisiin rakennuksiin, jotka haluavat erottua perinteisistä ratkaisuista.
Harjakaton rakenne
Harjakaton rakenne koostuu useista kerroksista ja elementeistä, kuten aluskatteesta, eristeistä, runkorakenteesta ja kattopinnasta.
Vaikka katon malli vaihteleekin, niiden runkorakenne pysyy lähes aina samana. Peltikaton rakenne on eritelty hyvin rtikkelissa Petikaton runkorakenne:
- Peltikaton rakenne
- Yleisin peltikaton rakenne
- höyrysulku – tällä estetään lämpimän ja kostean sisäilman kondensoitumista eristeisiin tai katteisiin
- eristevillat – tällä eristetään taloa ja minimoidaan lämpöhukkaa
- yläpohja – talon ja kattorakenteiden välinen tila, jossa ilma siirtyy ulkotilaan
- kattotuolit, eli kattoristikot – katon tukirakenteet
- aluskate, jonka päälle asennetaan tuuletuslaudat ja kattoruoteet
- tuuletuslaudat – tällä eristetään kattoruoteita aluskatteesta ja tehdään katosta tuulettuvampi
- kattoruoteet – kattoruoteisiin kiinnitetään peltikate
- peltikate
Harjakaton edut ja haitat
Harjakatto on hyvin suosittu ja monipuolinen kattotyyppi, jonka klassinen muoto antaa rakennukselle, kuin rakennukselle perinteistä ilmettä.
Kyseisen katon ehdottomiin etuihin kuuluu sen tehokas lumen ja sadeveden poisto jyrkkien kaltevuuksiensa ansiosta. Toisaalta korkea kaltevuus voi koitua myös haitaksi huoltotöiden haastavuuden ja vaarallisuuden takia.
Harjamaisen katon käytännöllisyyttä kuitenkin lisää tilan hyödyntäminen, esimerkiksi ullakkona tai lisätilana.
Ja vaikka harjakatto onkin perinteikäs, se on arkkitehtuurisesti monipuolinen kattotyyppi, joka on hyvin soveltuva kaikenlaisiin ja kaiken tyylisiin rakennuksiin.
Onko loiva harjakatto turvallinen?
Loivaa harjakattoa harkitessaan tulee varmasti mietiskeltyä, onko se riittävän turvallinen valinta. Siksipä päätimme tarttua kysymykseen, ja vastata, mitä hyötyjä- sekä haittoja siitä voisi koitua.
Loiva katto lähtökohtaisesti on turvallinen, kunhan se on asianmukaisesti suunniteltu, rakennettu ja huollettu. Tämän tyyppisen katon hyviin puoliin kuuluu katon huoltotöiden helppous ja turvallisuus.
Kuitenkin liian matala kaltevuus voi johtaa veden tai lumen kertymiseen katolle, mikä puolestaan on alttiimpi vuodoille ja siitä johtuville rakenteellisille ongelmille. Lisäksi loivalla katolla on vähemmän tuulikuormaa verrattuna jyrkempiin kattotyyppeihin, joten sijainti ja ilmasto-olosuhteet on otettava huomioon.
Rakenteiden ja materiaalien laatu sekä säännöllinen huolto ovat siis avainasemassa loivan katon turvallisuuden ja kestävyyden varmistamisessa pitkällä aikavälillä.
Mikä kattomateriaali sopii parhaiten harjakatolle?
Parhaan kattomateriaalin valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten rakennuksen tyyppi, ilmasto-olosuhteet, sekä budjetti.
Harjakatolle tyypillinen kattomateriaali on peltikatto, erityisesti lukkosaumakatto.
Kuten Kattomateriaalit– artikkelissa kerrotaan, peltikatto takaa erinomaisen tiiveyden ja suojan kosteudelta. Se on kestävää materiaalia, ja vaatii vähäisesti huoltoa. Tämän takia peltikatto on taloudellinen ja pitkäaikainen suositeltava vaihtoehto. Se on käytännöllinen ratkaisu niin loiviin, kuin jyrkkiinkin harjakattoihin.
Peltikatto luo tyylikkään ja modernin ilmeen rakennukselleen sen sileän ja minimalistisen ulkonäön ansiosta.
Lähteet
Vesikatto uusiksi- peltikattoremontti eri kattotyypeille
Architecturaldaldigest- artikkeli
Peltikaton runkorakenne-harjatuuletus-ruoteet-aluskate
Kattomateriaalit- miten valita se oikea